Homeet

Homeita on paljon

Eniten ongelmia aiheuttavat:

Penicillum
Aspergillus
Fusarium

mykotoksiinien tuottajat

Homeet

Lisntyminen riippuu ensisijaisesti veden

saatavuudesta

Bakteerit >0.91

Homeet mys 0.85-0.9

Jotkut Eurotium ja Aspergillus 0.75-0.8

Elintarvike on mikrobiologisesti stabiili kun veden

aktiivisuus on < 0.75

Homevauriot

maku
tuoksu
rakenne
MYRKYN TUOTTO eli mykotoksiinit

Mykotoksiinit

eivt ole proteineja

eivt ole entsyymej

ovat pienimolekyylisi <700 g mol-1

ovat sekundrimetabolian tuotteita

Miksi tuotetaan
mykotoksiineja?

Saattavat toimia antifungisideina

Sienten lisntymiselinten suojaaminen

Enimmkseen ei varmuutta miksi

Kaikki saman lajin kannat eivt tuota
Eri lajit voivat tuottaa samaa mykotoksiinia

Miss mykotoksiineja
tuotetaan

Maailman viljasadosta 25-30 % on ollut

homeiden kasvualustana ja nhneet
mykotoksiineja

Tuohoutuuko mykotoksiinit
helposti?

Ei

Mykotoksiinit eivt yleens hvi tai

inaktivoidu ruuan valmistuksessa

Vilja infektoituu jo pellossa

Homeet kasvavat parasiitteina, epifyytteina

tai saprofyytteina

Home-kasvi assosiaatio hyvin spesifinen

Sadonkorjuun yhteydess jyv

voi vahingoittua

Sienet psevt tunkeutumaan

vauriokohdasta jyvn

Jotta sienten kasvu estyisi

viljoissa on puimisen jlkeen
kuivattava

Kuivaus alle 14 % vesipitoisuuteen

Kun viljan vesipitoisuus on alle 13.5 % se

on mikrobiologisesti silyv

ljykasvien siemeni on kuivattava alle

12.5 %

Jos vilja silytetn liian

kosteassa

Homeet ja sienet kasvavat

Metabolia tuottaa lmp ja sato kuumenee
Sienet tappavat alkion eik siemen en id

Jos vilja silytetn liian

kosteassa ilmassa 65-90 %

siihen kasvaa varastohomeita

Eurotium, Aspergillus, Penicillum
Myhemmin mys Mucor, Rhizopus ja
Nigraspora

Viljan laatu on huono jos sieni-itipitoisuus

on yli 106/g

Viljan silytys

Ilman suhteellinen kosteus <85 %

10 C

Jos viljassa kasvaa sieni

niiden soluhengityksen tuloksena syntyy

metabolista vett

Vilja kostuu ja vhemmn kserofyyttiset sienetkin

voivat kasvaa

Aspergillus candidus, A. flavus, A. parasiticus, A.

fumigatus, Emerciella nidulans, Penicillum
piceum, P. capsulatum

Nm sienet muodostavat
rihmastoja

Voivat sitoa viljan klimpeiksi

tai kiinteiksi mhkleiksi

Kasvu ja lmptila

Kasvu ja veden aktiivisuus

FAO Ja WHO suositus

max 30 g aflatoksiinia/kg ruokaa

aika korkea, mutta aliravitsemus versus

maksasyp

Aflatoksiini B1

LD50 koirille 0.5 mg/kg ruumiinpaino

LD50 rotalle 9 mg/kg

Rotalle ja kirjolohelle aflatoksiini B1 yksi

kaikkein karsinogeenisista yhdisteist

Aflatoksiini B1

Intiassa 1974 1000 ihmist sairastui

sytyn homehtunutta riisi
100 kuoli

Okratoksiini A

Eristettiin ensin A. ochraceus EtelAfrikassa

Eniten tutkittu ohrasta, jossa P. verrucosum

tuottaa sit

Okratoksiini A

Sioilla aiheuttanut munuaisongelmia

Siirtyy lihan mukana

Ihmiset, jotka syvt pitkn silttyj

homekypsennettyj kinkkuja saattavat altistua
(Balkan endemic nephropathy)
munuaistoksiini ja ehk munuaissyp aiheuttava

Sterigmatokystiini

Sterigamtokystiini

Aflatoksiinisynteesin prekursori
Monet Aspergillus homeet tuottavat sit
varsinkin A. versicolor
Ei yht toksinen ja karsinogeeninen kuin
aflatoksiini
On lydetty monesta ruuasta
Pitkn varastoitu Edam ja Gouda juusto
Myrkky vain pintakerroksissa

Patuliini

Patuliini

Penicillium ja Aspergillus tuottajina, mys

Byssochlamys
Omenat, mustikat, mansikat, herukat,
karviaiset
Patuliinin vaikutuksia ei tunneta tarkasti
Pohjoismaissa korkein sallittu mr on
50 g/kg

Patuliini

Lydettiin 1942 ja ajateltiin, ett se olisi

hyv antibiootti, koska sill on laaja
antimikrobinen vaikutus
1959 se assosioitiin naudan myrkytykseen
homeisista idtetyist ohranjyvist

Patuliini

Ei kovin stabiili paitsi happamissa

olosuhteissa kuten omenamehuissa

T-2

Dermonecrosis in cattle USA

Ehk mys Venjll 1942-47 tautina

Alimentary Toxic Aleukia

T-2

immunosuppressiivinen kuten okratoksiini

ja aflatoksiini

kaikki kolme inhiboivat mys

proteiinisynteesi, mutta eri kohdassa

sekoitukset voivat olla synergistisi

DON

Deoksynivalenol (= vomitoxin)

Japanissa red mouth disease ripuli ja

oksennus
F. graminearum
Feed-refusal factor sioissa USAssa
Vhemmn toksinen kuin T-2

Verrukariinit

Stachybotrys atra

Hevosilla sytyn homeista hein

Zearalenone

vulvovaginitis sioilla, jotka sivt homeista

maissia

hedelmttmyytt
vhemmn poikasia
joissain maissa kytetn anabolisina
kasvunlisystekijin ja toisissa se on kielletty
valvontaongelma, koska jos rehussa on sit niin
mys lihassa se on detektoitavissa

Ergotamiini

Ergotismi

kutsutaan mys St Anthonyfire

Ei yleinen
toksisuusvaikutukset huonosti ymmrretty