G.H.Mead: Mieli ja minä: Mielen dialoginen rakentuminen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
5/5
()
About this ebook
Tässä kirjassa on esitetty Meadin sosiaaliseksi behaviorismiksi nimitetyn teorian keskeiset käsitteet ja idea pähkinänkuoressa. Kirjan lukija ymmärtää miten Mead esitti mielen, itsen, minuuden ja yhteiskunnan syntymisen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Meadin teoriaa on selvennetty esimerkkien kautta niin, että lukija saa hyvän käsityksen Meadin ajatuksista suhteellisen helposti. Tämä kirja on siis erinomainen johdatus Meadin ajatteluun, joka voi inspiroida tutustumaan Meadin teorioihin laajemminkin.
Ari-Pekka Skarp
Ari-Pekka Skarp on psykologi, dialoginen työnohjaaja ja teollisen johtamisen insinööri, joka on perehtynyt erityisesti modernien kompleksisuustieteiden ja vuorovaikutusteorioiden soveltamiseen valmennuksessa, ohjauksessa, johtamisessa ja organisaatiokehityksessä.
Related to G.H.Mead
Related ebooks
Hyvä ihminen - uudistuva yhteiskunta: Sosiaalipoliitikko pohtii alansa ydinkysymyksiä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSoteuudistus - pirullinen ongelma: ajopuu vai projekti Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsVoimavara ja ratkaisukeskeisen auttamisen opettaminen ammattikorkeakoulussa ja opistossa Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsFilosofian Historia Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsLuottamus ja kansalaisuuteen kasvaminen: sosiaalisen pääoman pedagogiikasta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsSuomalaisen arvomaailman muutos, globalisaatio ja ajan henki Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsManipuloiva kieli: Uuden ajan subkonteksti Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsFilosofia Perusteet Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsAjan virrassa Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsJumala prosessissa?: Mielen mallit poikkitieteellisessä vuoropuhelussa - tapaustutkimus Matti Hyrckin ajattelusta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsTarkoituskeskeisyys nuorten itsemurhien ehkäisyssä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsVallan kaikkiallisuudesta ja Tajunnallisista alkioista: Merkintöjä meistä ja kriisi-ismeistä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsTietojohtaminen ja tapaus SOTE Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsUusi yhteiskuntajärjestelmä: Teoria luontoa säästävästä yhteiskunnasta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsItsekeskeisyydestä tarkoituskeskeisyyteen: Viktor Franklin filosofian herättämiä ajatuksia ihmisenä olemisesta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsMinD - voimauttava hevostoiminta: Ajatuksia voimavarakeskeisestä ryhmänohjaamisesta hevosavusteisessa toiminnassa Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsIhmissuvun, yhteiskunnan ja ihmisen synty: Ehdotus ihmiskunnan uudeksi historiaksi - osa 1 Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsTutkimusote (Empiirinen Sosiaalinen Tutkimus ja Arviointi) Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsYhteiskunnallisen kysymyksen ydinkohdat: Nykyisyyden ja tulevaisuuden elämänvaatimuksena Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsPieni ja suuri samassa veneessä: Pohdintoja lapsuudesta, aikuisuudesta ja montessoripedagogiikasta Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKoulun pirulliset dilemmat Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsIhmisen jälkiä Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsHistoriallisen tapahtumisen rakenne: Yhteiskunnallinen kenttä ja pedagoginen jatkumo Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsVain ihmisellä on historia: Ajatuksia ihmiseltä joka määritteli ihmisen Rating: 0 out of 5 stars0 ratingsKanssaihmisyyden periaate: Sosiaaliteorian muunnelmia Rating: 0 out of 5 stars0 ratings
Reviews for G.H.Mead
1 rating0 reviews
Book preview
G.H.Mead - Ari-Pekka Skarp
G.H.Mead: Mieli ja minä
Alkusanat
Meadin elämäkerta lyhyesti (1863-1931)
Meadin sosiaalisen vuorovaikutuksen teoria
Sosiaalisen behaviorismin perusta
Eleiden keskustelu ja merkitykselliset symbolit
Kieli ja sosiaalinen toiminta
Itse ja yleistetty toinen
Minä - Minuus -dialogi
Sosiaalisen vuorovaikutuksen teorian yhteenvetoa
Meadin teorian sovellutukset nykyaikana
Uudet ihmistieteen paradigmat
Mead organisaatiopsykologiassa
Tulevaisuuden näkymiä
Sosiodigitaalinen vuorovaikutus
Lopuksi
Lähteet
Bibliografia
Valmistusmerkinnät
Alkusanat
Törmäsin G.H. Meadin teorioihin ensimmäistä kertaa vuonna 2008, jolloin osallistuin Hertfordshiren yliopiston professorien Ralph D. Staceyn ja Douglas Griffinin isännöimään johtamiskoulutukseen. Koulutuksen viitekehyksenä käytettiin modernien kompleksisuusteorioiden tarjoamia oivalluksia siitä miten organisaatiot syntyvät ja muuttuvat. Stacey ja Griffin käyttivät G.H. Meadin teorioita ymmärtääkseen sitä, miten yksilöiden välinen vuorovaikutus synnyttää yhtä aikaa ennustettavia ja ennustamattomia ilmiöitä organisaatioiden ja ihmisyhteisöjen globaalilla tasolla. Olin yllättynyt siitä, kuinka ajankohtaisia Meadin 1900-luvun alkupuolella muodostamat teoriat olivat edelleen. Erityisen mieleenpainuva ja hätkähdyttävä oli Meadin radikaalisti sosiaalinen ymmärrys yksilöistä; hän kyseenalaisti autonomisten yksilöiden olemassaolon, nähden yksilöllisyyden syntyvän ensisijaisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Itseasiassa G.H. Meadin ajatteluun tutustuminen inspiroi minua jatkamaan akateemisia opintojani ja suorittamaan teollisen johtamisen tutkinnon lisäksi myös psykologian maisterin tutkinnon.
G.H. Mead on kohtuullisen hyvin tunnettu teoreetikko sosiaalipsykologian ja sosiologian alueella. Häntä pidetään yhtenä Amerikan pragmatismin perustajista ja symbolisen interaktionismin (Herbert Blumerin antama nimitys Meadin työlle) pääasiallisena inspiroijana (Biesta & Tröhler, 2011). Meadin teoriaa on kutsuttu myös sosiaaliseksi behaviorimiksi, erotuksena Watsonin kehittämälle behaviorismille. Meadin teoriat ovat inspiroineet myös esimerkiksi sosiologi Ervin Goffmania, joka jalosti omaa näyttämömetaforaan perustuvaa teoriaansa juuri Meadin kehittämän symbolisen vuorovaikutuksen kautta. Myös Jürgen Habermas on käyttänyt Meadin teorioita omassa kommunikatiivisen toiminnan teoriassaan. (Silva, 2011.)
Tästä huolimatta Mead on teoreetikkona aika huonosti tunnettu psykologian alueella, joka painottuu yksilötason ilmiöiden tutkimiseen. Meadin aikalaisista esimerkiksi venäläissyntyinen Lev Vygotski, jonka ajattelun lähtökohdissa on tiettyjä samankaltaisuuksia Meadin kanssa, on huomattavasti tunnetumpi ja lainatumpi klassikko psykologian alueella. Vaikka Mead ja Vygotsky kehittelivät teorioitaan toisistaan tietämättä, molemmat tukeutuivat pitkälti samoihin teoreetikkoihin, kuten Wundt, James ja Hegel (Vari-Szilagyi, 1991). Meadin tapaan myös Vygotsky ajatteli minän syntyvän sosiaalisessa prosessissa, jossa kieli on tärkeässä asemassa. Vygotskyn sosiokulttuurinen teoria on nykyään hyvin tunnettu erityisesti kehityspsykologian alueella (Miller,