Voitto

Sisällysluettelo

voitto

Valmistusmerkinnät

Jälleen kerran istumme tavanomaisilla paikoillamme olohuoneessa. Vaimoni Lea Sainio ja minä Petteri Sainio.

- Muutes onks se nyt perjantai". Kysyn.

- Luultavasti. Vaimoa vastaa. Eilen oli torstai ja homenna on lauantai, niin nyt täytyy olla perjantai"

- No sit pitää tehä se europpajakpotti. Isot rahat odottaa kotiinpääsyä."

- Joopa joo. On se hyvä että ihmisellä on haaveita".

Otan läppäri pöydältä syliin ja avaan veikkauksen sivun. Jossakin tuotteessa oli ollut sarjanumero ja laitoin sen joka perjantaiseen arvontaan. Eipä ole suuremmin osunut kohalle mutta on se kuitenkin aina laitettava. Niinkuin nytkin.

Kun rivi on valmis, suljen läppäri. Katselen jotain surkeaa elokuvaa kunnes väsymys vie voiton.

Heään aikaisn sillä olen lyhytuninen. Kavinkeitin huutelee että 'ota sitä kahvetta nyt'. Ja minäpä otan. Siirryn olohuoneeseen kuppini kanssa. Kulaus kupista ja suloinen lämpö leviää sisälleni. Lasken kupin pöydälle ja otan läppärin syliini. Veikkauksen sivut auki ja yhteystiedot kehiin. Kun tunnus ja salasana on valmis klikkaan entteriä. Jotain outoa on avautuvassa sivussa. Sen siaan että saldo näkyisi sillä paikalla jossa se normaalisti on aina ollut, siinä on nyt vain punainen viiva. Klikkaan kohtaa ' omat pelit'. Tuijotan oikeaa riviä. Numerot on samat kuin omassa vakiorivissä. Siirrän hiiren kohtaan jossa oma pelinumeroni on. Sama tuijotus ja vakaa uskomus että näen harhoja. Vähitellen tajuan että olen voittanut. Kun katson voittosummaa se kertoo että olen 97329000 euroa rikkaampi.

Vain pieni ilmoitus sivun lopussa kertoo saman. Siinä kerrotaan että voittosumma maksetaan kolmen viikon kulttua. Silloin on minun todistettava henkilöllisyyteni. Mutta nyt tulee kiire. Pakottava tunne alavatsassa kertoo että kohta housut kastuu jos en mene vessaan. Sen teen ja lirityksen myötä myös leviää tyyni rauhallisuus elimistööni. Käsien vapina loppuu ja olen täysin rentona.

Palaan takaisin olohuoneeseen. Kahvi on jo jäähtynyt mutta juon sen silti.

- Onko kahvia? Vaimo on herännyt ja astelee keittiöön.

- On siellä vielä. Olen vasta ensimmäisessä kupissa."

Lea tulee olohuoneeseen ja laskee kahvikupin pöydälle.

- No mitä?" Hän sanoo katsottuaan minun kasvojani. En sano mitään vaan käännän läppäri häntä kohti.

- Olet voittanut. Mitä , yli 97 miljoonaa."

Kun Lea tajuaa kuinka suuresta summasta on kysymys, hänen kasvonsa kalpenevat ja hän horjahtaa. Ehdin tarttumaan hänen käteensä mutta sitten hän yksinkertaisesti pyörtyy. Otan sohatyynyn ja nostan jalat sen päälle. Taivutan hieman päätä taaksepäin hengityksen helpottamkseksi. Siihen minun ensiaputaitoni vielä riittää. Olen jo varautunut soittamaan hälytyskeskuksee kun Lea avaa silmänsä. Kasoo minua tajuamatta miksi hän makaa lattialla.

- Taisit pyörtyä. Ehdin tarttumaan käteesi joten et lyönyt päätäsi."

Lea on vieläkin hiljaa mutta tajuaa vähitellen että olemme rikkaita.

Toipuu vähitellen tajuamaan koko totuuden, hän riehaantuu täysin. Tanssii pitkin olohuonetta käy valillä halaamassa läppäriä ja minua. Toisin kuin minä, Lea villiintyy täysin. Katkeamattomana virtana hän keksii uusia ideoita mitä hän haluaa ostaa ja minne matkustaa. Annan hänen intoilla. Itse mietin vaan sitä miten voin toimia järkevästi.

Vaadin että emme puhu kenellekkään voitosta. Perustelen sitä sillä että monikin haluaisi pyytää meiltä rahaa tai sitten rikolliset yrittäisivät viedä osan rahoista huijaamalla meitä. Perusteluni menee perille.

Pitkät kolme viikkoa sujuvat odotuksen merkeissä. Olen soittanut veikkaukseen ja sen perusteella menen pankkiin.

-Sari Lehtoviita. Miten voin auttaa.

Olen soittanut pankin ainoalle toimihenkilölle jonka tunnen.

- Petteri Sainio . Haluaisin tilata ajan ja selvitää eräitä asioita. Milloin voisin tulla?"

- Minulla on vapaa aika kello 14.00. Sopiiko se.

- Se sopii. Näemme silloin."

Sovittuna aikana astelen pankin takaosassa oleviin toimistotiloihin. Sari Lehtoviidan nimi lukee erään toimiston ikkunassa. Koputan ja vaalea hoikka nainen tulee avaamaan oven. Tervehdimme ja hän kehottaa minua istumaan. Muutama sana ja sitten menen asiaan.

- Nyt on tilanne se että minulle on tulossa isompi summa rahaa. Haluaisin varmistua että kukaan ei pääse niihin käsiksi. Miten olisi hyvä menetellä ?

- Pankki takaa rahalähetykset normaalina pankkisiirtona sinun tilille jos ei ole kysymys kovin suuresta summasta. Muussa tapauksessa eli jos on kyse huomattavan isosta lähetyksestä, voimme tehdä siirron pankin lebit tilille. Sieltä voidaan siirtää varat vain sinun osoittamille tileille. Kun suoritat meidän kanssa siirrot, niin sen jälkeen vastuu siirtyy sinulle. Koska sinä otit minuun yhteyden, olen pankin puolesta toinen allekirjoittaja ja pankin johtaja on toinen."

- Se tuntuu hyvältä. Tehdään sitten niin."

- Hyvä. Tarvitsen tiedot siitä mistä suoritus tulee ja summan. Jos et tiedä vielä tarkkaa summaa, niin noinarvio riittää."

- Veikkauksesta on tulossa noin 97 miljoonaa. Otin siitä tulosteen mutta siellä sanottiin että summa ei ole vielä tarkka."

Kun Sari Lehtoviita saa luettua hänelle ojentamani paperin, on reaktio lähes samanlainen kun Lean. Ei hän tosin pyörry mutta jonkilainen sokki saa hänet tuijottamaan minua silmiin. Epäusko että tavallisen suomalaisen miehen tilille tulisi niin paljon rahaa, tuntuu ehkä uskomattomalta.

- Anteeksi mutta yllätyin summan suuruudesta. Voimme aloitta sillä että saan henkilötiedot. Laitan kaiken valmiiksi ja soitan koska voit tulla käymään. Saat silloin tarkemmat tiedot miten tulee menetellä."

Latelen pyydettävät tietoni ja poistun pankista.

Viimeiset päivät sujuvat joten kuten. Soitan vielä veikkaus oy ja saan lisäohjeita. Minun pitää ilmoittautua vastaanottoon ja saada opastus. Ja minähän menen ja otan Lean mukaani.

Vantaa kadut kiiltävät öisestä sateesta kun kurvamme oy veikkaus ab pihalle. Rellu ei häpeile vaikka pysäköinkin se kahden loistoauton väliin. Automaattinen ovi avautuu yhtä auki kun muillakin kulkioille. Tiskin takana istuva nainen sitävastoi luo meihin uteliaan katseen. Ehkä on juuri siitä syystä saanut paikan neuvonnassa että osaa olla uteliaan näköinen.

- Petteri ja Lea Sainio. Meillä on varattuna aika."

- Hetkinen, kutsun lähetin ohjaamaan teidät perille."

Sen hän tekeekin. Hoikka nuori poika ilmestyy jostakin ja viittaa meitä seuraamaan. Astelemme pojan perässä pitkin käytävää. Avaa meille oven ja astumme sisälle. Huoneen perällä on valtavan kokoinen kirjoituspöytä ja sen takaa nousee vanhempi mies pystyyn. Astelee eteeni ja ojentaa kätensä.

-Kalevi Mäntylä. Tervetuloa. Käykää istummaan. Soitan meille kahvit."

Istumme upottaviin nojatuoleihin. Hetken kuluttua kaksi naista tulee huoneen perällä olevasta ovesta. Esittäytyvät Johannaksi ja Roosaksi. Kalevi pyytää minulta henkilötodistuksen. Samoin pankin antaman numerosarjan. Todettuaan että olen se henkilö joka sanon olevani, hän ojentaa tiedot Johannalle. Roosa tarjoilee kahvia ja leivoksen.

- Voittamanne summa on euroopan suurin. Meidän on varmistettava että oikea henkilö saa omansa. Olette kuitenkin varautuneet pankissanne siihen että vain te voitte nostaa rahat. Onko teille selvitetty varojen sioittamksesta eri tileille ?"

- Kyllä on selvillä eri vaihtoehdot. Pankissa valmistellaan useita eri kohteita. Tulevalla viikolla pidämme palaverin johon osallistuu alan ammattilainen. Kaiken pitäisi olla varmistettua. "

Johanna astuu huoneeseen. Näyttää jotakin paperia Kaleville. Tämä kääntyy puoleemme.

- Nyt on niin että euroopan pankki ei salli koko summan lähettämistä, vedoten pankkilakiin. Summa ylittää rajan noin 70000 eurolla. Jos kirjoitamme teille sen suuruisen shekin niin voitte nostaa sen ensimmäisestä osuuspankin konttorista. Loput 97 miljoonaa lähetetään niin kun alunperin oli tarkoitus. "

Lea on istunut hiljaa mutta naisen vaistoko lie herännyt ja hän puuttuu puheeseen.

- Miten me voimme tietää vaikka emme koskaa saisi niitä 97 miljoonaa ?

- Olemme valmiit näyttämään teille sekä shekin kirjoittamisen että rahojen lähettämisen. Siirrytään Johannan huoneeseen. "

Kaikki sujuu nyt nopeasti. 97 miljoonaa siirtyy pankkini turvalliseen huomaan ja shekki luovutetaan meille. On aika poistua. Povitaskussa kuumottava shekki on heti saatava vaihdettua. Kysyn aulan uteliaalta naiselta missä olisi lähin osuuspankin konttori. Koska se on aika lähellä, lähdemme kävelemään osoitettuun suuntaan. Pienen odottelun jäkkeen poistumme pankista taskut setelinippuja pullollaan.

Pankin ovet aukeaa nyt sisäpuolelta kun poistumme pankista. Jokin kummallinen tunne vatsassa on ilmeisesti nauruhermo. Kun pääsemme autoon se todellakin toimii. Nimittäin me molemmat purskahdamme nauramaan. Kohtullisen ajan kuluttua me kuitenkin samme nauramisesta tarpeeksemme ja vakavoidumme, pientä virnettä lukuunottamatta.

- Kukas se sinä olet ? En muista että olin koskaan istunut noin rikkaan naisen vieressä.

- Samaa voin itsekkin ihmetellä. Lea vastaa ja jatkaa. Sitä ollaan joku pohatta vissiin. "

Starttaan auton ja lähdemme kohti kotia. Lähellä paikkaa jossa kaupunki muuttuu olellisesti ihmisten asuntoalueesta teollisuusalueeksi, on liikenneasema. Pysäköin auton kyseisen aseman parkkipaikalle. Nälkä ,tuo ihmiskunnan visaus, on meidänkin vaivana.

- Minä otan pihvin ranskalaisilla ja maidon. Entä sinä ? Ota mitä haluat, maksan kaikki."

Lean kasvoille kohoaa ilme jost voisi huomatan naurukohtauksen olevan hyvin lähellä. Hän onnistuu kuitnkin vakavoitimaan ja sanomaan että haluaa samanlaisen annoksen. Etsimme nurkkapöydän ja istumme odottamaan ruokiamme. Nuori nainen joka otti tilauksemme vastaan tuo annoksemme ja laskun.

- Onko sulla rahaa ? Mulla ei satu olemaan sopivaa tällähetkellä."

- Kai mulla on ." Vastaa Lea ja kaivaa taskustaan viisikymppisen jonka ojentaa tarjoilijalle. Mitään sanomatta tämä poistuu. Käykassalla ja palaa vaihtorahat mukanaan.

- Se on tasaraha. Ole hyvä ja kiitos."

Tarjoilija seisoo hämillisen näköisenä ja sopertaa jotain että hän ei voi ottaa rahaa vastaan. Onhan kyseessä 18 euron summa.

- En ole koskaan kuullut että tarjoilijalle ei saisi antaa tippiä. Jos tässä paikassa on sellainen käytäntö, haluan esimiehesi tänne ja aijon valittaa että rikotte kansainvälistä käytäntöä."

Lea pistää parastaan. Tarjoilijan käyttäytyminen laukaisi Lean ärsytysrajan ja nyt hän kostaa.

- Tuleeko sitä esimiestä ?"

Tarjoilija poistuu ja palaa hetken kuluttua mukanaan lihavahko nainen.

- Mikä täällä on hätänä ? Nainen kysyy.

- Kysymys on siitä että tämä tarjoilija ei suostunut ottamaan hänelle tarjoamaani tippiä. Koen että hän käytöksellään halveksi meitä. Olemme samanlaisia ihmisiä kun te vantaalaisetkin ja samat oikeudet koskee myös meitä."

- Pyydän anteeksi jos hän tahtomattaan loukkasi teitä. Hän on vasta äsken aloittanut työt eikä vielä osaa kaikkea."

Naiset poistuvat ja jatkamme syömistä. Vatsassa oleva nauramishermo on hyvin lähellä laukeamista. Saan sen kuitenkin rauhoittumaan. Koska Lea jäi syömisessä minun jäkeeni, on minulla aikaa katsella ikkunan takana olevaa verkkoaitaa. Sen takana näkyy autoja. Lähemmin tarkasteltuani totean että naapurissa on Vantaan Auto niminen liike. Kypsyy ajatus. Kun vatsat on täynnä ruokaa poistumme baarista. Lyhyt pyrähdyt ja sitten autoliikkeen parkkiruutuu.

- Ole hyvä sinun vuorosi hauskuuttaa minua."

- Oi kiitos. Teen parhaani."

Astelemme sisään autoliikkeeseen. Noin parikymmentä autoa on kauniisti esillä. Lähdemme kiertämään . On japanilaisia ja eurooppalaisa useita kappaleita. Lähellä ovea on musta mersu. Vilkaisen sen sisään. Siisti näköinen ja tilava. Kietelen sen ympärillä kun myyjä astellee paikalle.

- Siinä olis ihan asiallinen kulkuväline. Neljävuotias ja ajettu sataseitsemänkymmentätuhatta. Diesel koneella ja automaatti vaihteistolla."

- Minä otan tämän. Annan datsunin ja 32000 välirahaa. Haluan että polttoainetankki on täynnä koska omassani on pensa vähissä. Maksamme käteisellä heti."

Myyjän ilme on paljon puhuva. Hän katsoo ensin minua. Sitten Leaa ja välillä autoa. Sitten hän sanoo hakevansa avaimet. Palaa avaimet mukanaan ja avaa auton ovien lukituksen.

- Jos haluatte kokeilla miten mersu kulkee."

- Ei tarvite. Tuossa lukee että auto on huollettu. Uskon että se toimii. Toivon että pidätte vauhti koska poliisit on kiinnostuneita meidän datsunista."

Mies poistuu mutisten jotai korjaamosta. Oljyn vaidosta pitää kysyä korjaamosta. Lean kommentti tähän.

- Pii paa."

Hallin yhdellä seinällä on pöytä ja tuoleja. Ehdimme istua siinä jonkin aikaa kun kolme poliisia astuu ovesta sisälle. Samalla tulee myös autokauppias. Poliisit astelevat pöydän viereen.

- Saanko henkilöllisyys todistukset." Poliisi kysyy. Ojennan passini hänelle. Lea on myös ojentanut omansa. Poliisi tutkii passit ja ojentaa ne meille takaisin.

-Mistä on kysymys. Saimme hälytyksen että teidän kesken on jotain epäselvyyksiä."

- En tiedä mistään epäselvyyksistä. Halusimme ostaa häneltä auton mutta hän ei halua edes keskustella kanssamme. Olemme Suomen kansalaisia eikä meillä mielestämme ole mitään sellaista miksi emme voisi ostaa autoa. Poliisi kääntyy myyjän puoleen.

- Mitä sinulla on heitä vastaan ?

- Aavisti jotain hämärää kun heillä on kiire saada auto käyttöö ja se että he sanovat maksavansa pyydetyn summan käteisellä."

- Siinä ei ole mitään rikollista jos ostaa käteisellä. Koska kuitenkin epäilette onko heillä todella sellainen summa käteistä, niin kysyn teiltä onko teillä maksaa pyydettävä summa ?"

Otan laukustani setelinippuja. Lasken pöydälle 35000 euroa. Ne on kakki pankin nipuissa. Poliisi tarkistaa vielä että siteet on koskemattomia. Annan hänelle pankista saamamme tositteen. Sekin kelpasi.

- Kaikki on kunnossa. Voitte jatkaa kaupankäyntiä."

Poliisit poistuu ja me jatkamme kaupan vahvistamista. Sitten myyjä ajaa mersu olos ja siirrämme omat tavaramme datsunista mersuun. Myyjä jää katselemaan ehkä elämänsä esikoisemman autokaupan tekiöiden perään kun kurvaan ulos autoliikkeen pihasta

-Voitit. Uskomaton ilme sillä äijällä kun poliisi sanoi kaiken olevan kunnossa."

-Se tuijotti niitä rahoja ja varmasti mietti että on tehnyt elämänsä mokan.

Luuli kai että mersukauppa jäi siihen. Mutta eipä jäänyt."

Matka kotiin sujuu mukavasti. Mersu kehrää ja tunnelma on leppoisan , hauskan, viihtyisä. Päässä takoo tulevat haasteet. Mutta ensin pullo konjakkia. Pirun kallista ainakin köyhälle. Laukussa on sitä mikä tekee meistä epäköyhiä. Kotona keräämme rahat yhteen ja jaamme ne suunnilleen tasan.

- Mitä me temme maanantaina kun ne rahat pitää sioittaa? En halua omistaa miljoonia euroja. Muutama satatuhatta tilille ja se riittää."

Lea on oikeassa. Johonkin sellaiseen kohteeseen etta ei niita huijarit saa. Mutta se selviaa maanantaina. Lea sanoo etta minä saan tehda mita haluan olenhan sen veikkaustilin omistaja. Se siita sitten.

Maanantaiksi on sovittu tapaaminen pankissa. Sari Lehtoviita on ovella vastassa.

- Huomenta. Mennäämpä minun toimistoon. Toiset saapuu tuotapikaa. Sopiiko kahvi ?"

- Kyllähän se aina menee, vaikkajoinkin jo kotona." Vastaan.

Siirrymme Sarin toimistoon. Pienen odottelun jälkeen tulee Markku joka on pankin lakimies. Toista en tunne ja hän esittelee itsensä Sami Tammeksi. Sari ottaa puheenvuoron.

- Katsoin valmiiksi että sinun 97 miljoonaa euroa on saapunut. Nyt on päätettävä miten ne sijoitetaan. Sami on enemmän perillä niistä erityisjärjestelyistä joita pankilla on."

- On hyvä tallettaa ne niinsanottuun kassakappi nimiseen tilaan. Käytännössä se merkitsee että vain muutamilla henkilöillä on avain sinne. Ehdotan että te kolme olette kaikki kassakaapin avaimen haltioita. Jokaisella on koodi jolla kassakaappi aukeaa silloin kun te kaikki olette lähettäneet koodin samanaikaiseti. Samanaikaisuus tarkoittaa noin kymmenen sekunnin aikana tapahtunutta koodin lähettämistä."

- Tarkoittaako tämä sitä että meidän on kaikkien oltava samassa paikassa kun lähetämme koodit ?

- Ei suinkaan. Voitte olla missä tahansa ja ryhmäpuhelulla sovitte että nyt jokainen lähettää koodin. Kassakaapin tunnus on jonkun lähetettävä ensin ja sen jälkeen jokainen lähettää koodin sen ohjeen mukaan minkä kassakaappi ilmoittaa. "

- Mitä sitten jos joku on estynyt tai jopa kuollut ? Kuka silloin voi toimia koodin lähettäjänä ?

- Jos niin käy niin se selviää kassakaapin ohjeista. Käytäntö on monimutkainen ja vaatii meidän puoleen kääntymistä."

- Vielä eräs asia. Jos joku ulkopuolinen saa yhden koodin tietoonsa, niin voiko hän pyytää toiset kaksi lähettämään omat kodinsa ja siten siirtää rahat omaan taskuunsa ?

- No sellainen mahdollisuus on, mutta te tunnette toisenne äänet ja puhelinnumerot. Sen lisäksi vain kassakaapin omistaja voi pyytää sen avaamista. Eli käytännössä. Sinä olet kassakaapin omistaja. Kun haluat asioida siellä, soitat näille kahdelle ja pyydät heitä avaamaan ovensa. Silloin nämä lähettää koodinsa ja sinä omasi. Kassakaappi avautuu vain sinulle ja voit asioida siellä."

- Tehdään sitten niin. Uskon että se toimii ja on turvallinen."

- Voinko käyttää sinun päätettäsi Sari ?

- Kyllä. Ole hyvä."

- Koska on jo lounastauon aika, ehdotan että menemm Rantataloon syömään. Meillä menee kuitenkin vielä pitkä aika ennenkun kassakaappi on valmis. Eikö niin ole ?"

Olen kyllästynyt istumaan ja kuuntelemaan Samin selostusta. Koska kaiklle sopii lounastauko, menemme syömään.

Kuten arvasin menee vielä tunti sen jäleen kun palasimme lounaata ennen kun kassakaappi on valmis. Vielä pitää lisätä omat koodinimet ja salasanat. Ne me vielä lisäämme ja sitten koekäytämme. Soitan ryhmäpuhelun kahdelle muulle. Sitten laitamme omat koodimme ja kassakaappi aukeaa. Se ilmoittaa että tyhjää täynnä. Sari saa nyt oman päätteensä ja aloittaa rahojen siirron. Ensin on siirrettävä koko summa kassakaappiin. Sen jälkeen se suljetaan. Soitan ryhmään ja pyydän heitä lähettämään koodit. Kaappi aukeaa. Koko summa on nyt siellä. Seuraavaksi siirrän Lean ja omalle pankkitilille 500 tuhatta. Siirto onnistuu ja suljen kassakaapin. Tulostin suoltaa ison nipun papereita sisuksistaan. Niissä selitetään kassakaapin toimintoja jotka olemme jo kuulleet livenä.

Perässä tulee vielä lasku.

Kiittelen kaikkia ja poistun kassan kautta. Maksan laskun saman tien. Vasta sitten voi rentoutua koska rikkaana on aina jännitettävä ja stressattava. Köyhänäolemista en kuitenkaa suuremmin kaipaa. Istun mersuun ja mietin mitä seuraavaksi. Silmieni edessä on kiinteistötoimiston ilmoitustaulu ja siinä myytäviä asuntoja. Ne jätän tutkimatta ja lähden kotiin.

Kodin ovi napsahtaa lukkoon takanani. Siitä päätellen että olin äsken ulkona tiedän että nyt olen sisällä.

- Moron. Tulin nyt kotiin."

- No mutta niinpä näkyykin. Et sit viipynyt kauaa. Vain koko päivän."

Lea on aina yhtä vitsikäs. Se kuuluu meidän jokapäiväiseen rutiiniin. Joskus se tosin menee liiallisuuksiin mutta en haluaisi vaihtaa sitä mihinkään muuhun.

- Kerro heti mitä pankissa tapahtui. Menikö kaikki eurot vai jäikö jotain ?

- Odota kun saan kahvia ensin. Sitten kerron."

- Minä laitan sulle kahvia, joten ala kertomaan."

- No hyvä. Rahat laitettiin kassakaappiin."

- Jaaha." Lea on sen näköinen kun asia ei häntä kiinnostaisi enempää.

- Ai niin, se on sellainen virtuaalinen kassakaappi. Minä olen sen omistaja. Saan sen auki kun kaksi pankkitoimihenkilöä lähettää omat koodinsa samaan aikaa. Kukaan muu ei sinne pääse katsomaan. Sinulle tietysti annan sen koodin mutta ensin on sovittava heidän kanssa että sinulla on minun lupani. Tuossa nipussa on lämmät ohjeet."

Lea alkaa selailemaan papereita ja joudun ihan itse noutamaan kahvini.

- Näitkö että ne rahat on siellä kassakaapissa ?

- Kyllä ne siellä on. Voimme huomenna käydä katsomassa sitten kun pankki aukeaa. Kyllä me voimme muinakin aikoina pyytää heitä avaamaan lukot mutta mieluummin pankin aukioloaikana."

- Eipä sillä mitään kiirettä ole. Mennään huomenna."

- Laitoin meille kummallekin pulimilliä tilille. Sellaista käyttörahaa."

- Sepä olikin hyvä sillä haluaisin ostaa auton." Lea selittää.

- Sieltä voi maksaa vaikka kahden auton hinnan ja jääkin vielä pensarahaa."

- Haluan ostaa rutinoffin."

- Et kyllä osta rutinoffia. Jos sen ostat niin avioliittomme päättyy siihen."

Turhapuron innoikaina katsojina meillä tulee joskus lainattua sen elokuvan mehukkaimpia sanontoja. Kuten tämäkin sketsi.

Lealla on kuitenkin jo valmiiksi mietittynä minkä auton hän haluaa. Merkki on Nissan ja lähemmin kaupunkimaasturi. Ostakoon sellaisen vaikka minä olen ihastunut mersuun. Tänään emme lähde autokauppaan mutta lähimmän Nissani myyntiliikkeen katsomme netistä. Se on Forssassa.

Se mainio navi ohjaa meidät kiltistii perille vorsalaissen autoliikkeeseen. Jo ulos näkyy valkoinen Nissan maasturi. Koska sitä sanotaan katumaasturiksi se viihtyy vain kadulla. Lea iskee silmäsä siihen heti kun pääsemme sisälle. Pysähtyy auton taakse ja sitten tekee kierroksen auton ympäri. Olen astellut peremmälle jossa on pieni toimisto. Harmaantunut mies nousee tuolista ja astelee luokseni.

- Hyvää päivää."

- Päivää päivää. Vastaan. Vaimo taisi ihastua Nissaniin."

- Niin , onhan se kaunis ja hyvä auto. Sopii myös huonoille teilla ja ei ole pienestä lumestakaan tietääkseen. Neliveto auttaa silloin kun kaksivetoinen jää kiinni. "

Lea liittyy meidän seuraan. Myyntimies kehoittaa meitä seuraamaan sisälle toimistoon. Kertoo samalla auton ominaisuuksista lähinnä runsaasta varustelusta.

- Oletteko jo miettinyt eri vaihtoehtoja. Diesel vai kaasutin versio. Entä väri vaihtoehtoa. Sitten osamaksun vaihtoehtoja. "

- Mitä värejä on saatavilla. Haluaisin pinkin. " Lea esittää toivomuksen.

- En usko että pinkkiä on varastossa. Katsotaan."

Jonkin selailun jälkeen löytyy viininpunainen. mies ehdotta sitä.

- Ajan suhteeliisen vähän joten en halua dieseliä. Väri on sopiva joten otamme sellaisen. Maksu tapahtuu käteisellä."

Mies katsoo meitä hetken mutta ottaa sitten joitakin papereita laatikosta. Lea antaa hänelle ajokorttinsa ja mies alkaa täyttää lomakeita.

- Sellainen kuin käsiraha on kuitenkin maksettava ennen kun laitan tilauksen eteenpäin."

Lea maksaa käsirahan kortilla ja kauppa on valmis. Myyjä sanoo että auto on noudettavissa viikon kuluttua jolloin loppusumma on maksettava.

Olen odottanut Lealta jotan erikoista mutta ei sellaista tule joten poistumme autoliikkeestä.

Kotona huomaan että Lea on syvissä mietteissä. Touhuaa vain askareita eikä paljon puhu. Ymmärrän häntä sillä silloin kun hankin ensimmäisen autoni, olin samanlainen. Ajatukset vain siinä ratin ja penkin välissä. Annan hänen haaveilla.

Aamulla ,tai aamupäivällä soitan kassakaapin vartioille ja pyydän avaimet. Avaamme kaapin. Lea istuu viereeni. Kauniisti on rahat siellä pinossa tosin vain numeroina.

- Oletko yhtään miettinyt mihin rahasi sijoitat ? Ei varmasti ole viisasta pitää niitä tuolla homehtumassa."

- Olen jotakin keksinyt homeen suojaksi. Se talo joka rakennetaa siihen autogrillin viereen olis varmasti yksi kohde. Aion kuitenkin soittaa sinun sukulaisellesi ,Markulle. Hän sanoi että auttaa jos tarviimme apuja."

Lea nappaa puhelimen ja soittaa.

- Lea tässä, mitä kuuluu Lauttakylään ?

- No kiitos vaan. Ei tässä ihmeempiä. " Kaijutin on päällä joten kuulen.

- Tolla miehelläni on jotain asia. Annan hänelle.

- No terve mieheen, kerro muheesi. Kuuluu Markun suunnalta..

- Semmosta vaan kun toi sun serkku pääsee kohta eläkkeellä niin me aiomme muuttaa pois suomesta. Tämä asunto jää silloin tyhjäksi. Mitä neuvot. Onko sen myyminen ja rahojen sioittaminen hyvä vaihtoehto ? Vai kannattaako se vuokrata ? "

- Ei kannata myydä. Osakehuoneusto on varma sioitus. Missään tapauksessa siinä ei häviä. Kunnon vakuutus niin eurot on tallessa. Moni on tehnyt sen että laittanut rahansa johonkin yritykseen ja kärsinyt. Asunto on aina varma, kunhan se on kunnollinen tupa."

Päätös syntyy nyt. Tarinoimme vielä joutavia kunnes lopetamme joutavien puhumisen. En aikaile vaan soitan siihen pankkiin jolle rakenteella olevan kerrostalon myyminen on annettu.

Sovin että tulemme käymään seuraavana päivänä.

1.

Seuraavana päivänä astelemme Op kiinteistön ovesta sisään. Silmä tarkkana katsomme missä kyseinen kiinteistövälittäjä pitää toimistoaan. Se löytyy ja sielta henkilö jonka nimi on Ritva Linström.

- Niin että siitä uudesta kerrostalosta olisitte kiinnostuneita. Siellä on myymättä neljä huoneustoa. Kaksi on kolmioita ja kaksi kaksioita. Mikä olisi teidän mieleen ?"

- Mitä sinä olet mieltä, otetaanko me ne kaikki ? " Kysyn Lealta.

- Kyllä se mulle sopii. Onpa sitten mistä valita."

- Me ostetaan ne kaikki. Pitää saada vähän alennusta kun menee tukussa."

- Loksahtavaleukaisten rotuun kuuluva Rita Linström änkyttää jotai että hänen pitää puhua omistajan kanssa ja siksi sovimme uuden tapaamisen seuraavaksi päiväksi.

Kotona huomaan että Lea on syvissä mietteissä. Touhuaa vain askareita eikä paljon puhu. Ymmärrän häntä sillä silloin kun hankin ensimmäisen autoni, olin samanlainen. Ajatukset vain siinä ratin ja penkin välissä. Annan hänen haaveilla.

Aamulla ,tai aamupäivällä, soitan kassakaapin vartioille ja pyydän avaimet. Avaamme kaapin. Lea istuu viereeni. Kauniisti on rahat siellä pinossa tosin vain numeroina.

- Oletko yhtään miettinyt mihin rahasi sijoitat ? Ei varmasti ole viisasta pitää niitä tuolla homehtumassa."

- Olen jotakin keksinyt homeen suojaksi. Se talo joka rakennetaa siihen autogrillin viereen on varmasti yksi kohde. Aion kuitenkin soittaa sinun sukulaisellesi ,Markulle. Hän sanoi että auttaa jos tarviimme apuja."

Lea nappaa puhelimen ja soittaa.

- Lea tässä, mitä kuuluu Lauttakylään ?

- No kiitos vaan. Ei tässä ihmeempiä. " Kaijutin on päällä joten kuulen.

- Tolla miehelläni on jotain asia. Annan hänelle." Ojentaa puhelimen.

- No terve mieheen, kerro muheesi. Kuuluu Markun suunnalta..

- Semmosta vaan kun toi sun serkku pääsee kohta eläkkeellä niin me aiotaan muuttaa pois Suomesta. Tämä asunto jää silloin tyhjäksi. Mitä neuvot. Onko sen myyminen ja rahojen sioittaminen hyvä vaihtoehto ? Vai kannattaako se vuokrata ? "

- Ei kannata myydä. Osakehuoneusto on varma sioitus. Missään tapauksessa siinä ei häviä. Kunnon vakuutus niin eurot on tallessa. Moni on tehnyt sen että laittanut rahansa johonkin yritykseen ja kärsinyt. Asunto on aina varma, kunhan se on kunnollinen tupa."

Päätös syntyy nyt. Tarinoimme vielä joutavia kunnes lopetamme joutavien puhumisen. En aikaile vaan soitan siihen pankkiin jolle rakenteella olevan kerrostalon myyminen on annettu.

Sovin että tulemme käymään seuraavana päivänä.

Seuraava päivä onkin sopivasti seuraavana, joten silloin menemme uudestaan asunnonvälittäjälle.

- Tulimme kun sovittiin." Lohkaisen aamutervehdysten jälkeen.

- No hyvä. Omistaja suostui alentamaan hintaa yhdellä prosentilla jas kauppa tehdään heti. Olen varannut kaupanvahvistajan täksi iltapäiväksi jos päätätte kaupat nyt."

- Päätämme kaupat nyt jos kaikki on samoin kun eilenkin. Tietysti se alennus lasketaan pois eilisistä hinnoista."

Virkailijalla ei esiinny eilistä loksahtavaleukaisuutta, mutta innostunutpunaisuutta on havaittavissa.

- Laitoin valmiiksi maksuosoitukset erikseen jokaisesta asunnosta. Voitte tarkistaa että summat on laskettu, huomioonottaen alennukset, oikein."

Lea alkaa tutkimaan maksuosoituksia ja minä keskityn vastapäisen seinä rakeentaan tarkasteluun. Siltä istumalta singahdamme omaan pankkiimme. Operaatio kassakaapin aukaisu ja laskemme rahat odottavaan käteen. Toisinsanoen, maksamme laskut. Vielä kuittien tulostus ja sitten kassakaappi kiinni.

Paluu välittäjän toimistoon ja kuitit pöytään. Tutkiva silmäys jokaiseen ja sitten asia on tältäosin valmiiksi haukuttu. Puhelu virkailijan ja kaupanvahvistajan välillä sujuu jouhevan nopeasti.

- Kello kaksi hän saapuu tänne ja päätämme kaupat silloin. Omistaja on myös tulossa."

Liukenemme kadulle ja sitämukaan myös kotiin.

- Oletko huomannut kuinka ihmiset katsoo meitä eri tavalla kun ennen ?

- Olen pannut merkille saman kinnostuksen meitä kohtaan. Jossakin on vuodettu meidän voitosta. Tuskin pankista mutta on muitakin tietolähteitä. Eniten epäilen sen talon omistajaa. "

- Ei se minua haitaa. Katsokoot vaan. " Lea sanoo.

Päivä jatkuu vilkkaana. Uusi kerta välittäjän toimistoo. Kaupanvahvistaja tutkii kaikki paperit huolellisesti. Lätkäsee ne minun ja omistajan eteen ja antaa kynät molemmille. Nimikirjoitukset nimikirjoitusten paikalle ja sillä selvä. Onnellisena mutta väsyneinä poistumme tälläkertaa välittäjän toimistosta onnittelujen ja kiitosten saattelemana.

Minulla ja Lealla on kaksi huonoa tapaa. Minulla se on päivittäistä mutta Lealla vain tilapäistä, eli esiintyy vain vapaapäivinä. Nimittäi se että keskelä päivää nukumme päiväunet eli päikkärit. Nyt se toteutuu meillä molemmilla. Levittäydymme kulmasohvalle yhdeksänkymmenen asteen kulmassa toisiimme nähden. Kulminaatiopisteenä on kaksi rinnakkainolevaa tyynyä. Siitä vartalomme levittäytyvä viehkeästi eri sektoreille. Hetken kuluttu iskee päivänukkumatti ja tainnuttaa meidät uneen.

Muuten hyvä tapa mutta se herääminen tuulee kuitenkin aina eteen. Onneksi seuraava vaihe on iltapäiväkahvit. Olemme varanneet erilaisia asunnonmyytilehtiä ja sietä valinneet muutaman sopivan kohteen. Kerrostalo kolmio ja rivitalo neliö. Puhelin käyttöön ja varaamaan aika ostopäätöstaphtumaa silmälläpitäen.

Seuraava päivä kuluu mukavasti asuntojen ostoissa ja illalla meillä on kuusi asuntoa omamme lisäksi. Lea on ottanut tehtäväkseen luoda järjestelmän jotta asunnot ei mene sekaisin. Jokaisella on oma mappinsa. Sinne tulee kauppakirjan lisäksi kaikki laskut mitä on maksettu. Jatkossa lisätään vuokratulot ja muut selvitykset. Näin edetään.

Lean puheli hälyttää.

- Lea..

- Autoliikkeestä tässä soittelen. Nyt sinun Nissan on valmiina. Rekisteröity ja ajaamista vailla."

- Tulemme hakemaan sen vielä tänään, jos sopii ."

- Sopii hyvinkin. Olen paikalla viiden jälkeenkin. Soittakaa minulle niin päästän teidät sisälle."

Lea on jo valmiina lähtöön. Tietysti minäkin ja lähdemmekin 'vorsaan'

Uskomattoman kaunis auto tervehtii meitä heti kun pysäköin parkkiruutuun. Niin ainaki Lean kommentti heti ensinäkemältä.

- Siinä se nyt on. " Sanoo myyja ja astelee meitä vastaan.

- On se vaan nätti. Jotenkin värikin sopii sen muotoihin.

Lea ei meinaa pysyä housuissaan kun hän kiertelee auton ympärillä. Myyjä avaa oven ja otaa rekisteriotteen kojelaudan päältä.

- Tässä olisi nämä paperit. Asia on minun puolestani selvä. Ajanko sen nyt ulos ?

- Ajakaa vaan. Haluan kuitenkin hieman neuvoja miten sillä ajetaan. Eli miten minkäkin laitteen saa päälle ja pois."

Pihalla alkaa esitelma jonka kuuntelemisessa en viitsi olla mukana. Samat laitteet kun minunkin autossa ja käyttöohjeessa on tiedot lopuista.

Aikani odoteltuani odotus päättyy ja lähdemme kohti Someroa. Vain pari äkkipysähdystä automaattiin tottumattomalta kun molemmat jalat painoi jarrua. Kotona Nissan saa oman paikan ja mersu saa tyytyä tallinedustaan. Lea haluaa lukea ohjekirjaa.

- Menen keittämään kavia. Tule sitten kun saat kaiken luettua."

- Joo. Hetinen vaan."

Pitkä hetkinen siitä tuleekin. Olen jo juonut kahvini kun Lea viimein tulee sisälle. Ottaa itselleen kahvia ja pullaa.

- Nyt haluan lähteä ajelemaan. Sinä tulet mukaan ja sanot jos teen jotain väärin."

Sovimme niin ja teemme myös sen mukaan. Lenkistä tulee melko pitkä. Erilaisa teitä mennähuristellaan kunnes Lea viimein palaa kotiin. Nopeasti hän omaksui automaattivaihteiden käytön. Tai oikammin jarrujen kanssa tulemaan toimeen.

Autogriliin parlamentti.

Se tavanomainen porukka on vallannut heti aamulla oman pöytänsä. Arto, Leo, Pentti, Seppo ja Kalevi ovat se vakio porukka joka aamuisin kokoontuu autogrilliin puhumaan joutavia.

- En oikein ymmärrä miksi tuosta talosta tehdään noin ympäristöön sopimaton." Arto aloittaa keskustelun viitaten viereisellä tontilla rakenteella olevaan kerrostaloon.

- No katos, se on sitä nykyarkkitehtuuria. Paljon kulmia ja mutkia niin se on kaunista." Seppo lisää oman mielipiteensä heränneeseen keskusteluun.

- Kulmat ja mutkat on mukavia. Eikö niin Ritva?"

- Etkai sää vaan vertaa mun kulmia ja mutkia tuohon kerrostaloo,

Seppo ?" Myyjänä oleva Ritva sanoo.

- Onhan sullakin niitä erilaisia ulkonemia ja muotoja enemmän kun tarpeeksi. Onneks on sentään oikean kokoisia ja sopivassa paikassa."

Seppo on aina yrittänyt liehitellä Ritvaa vaikka huonolla menestyksellä. Ritva ei vastaa koska asiakas astelee sisälle.

- Joku on ostanu melkein puolet ton talon asunnoista. Oliks se nyt kahdeksan asuntoa vai mitä."

Pentti palauttaa keskustelu alkuperäiselle tasolle, eli rakennusprojektiin.

- Muija oli pankissa kun se kaveri maksoi usempia asuntoja käteisellä. Ei muijakaan tarkkaan laskenut oliko niitä kahdeksan vai mitä. Pitkän aikaa se mies siinä makuja lähetti. Pankinjohtajakin oli melkein kaksinkerroin."

- Minkänäköinen se mies oli ?" Arto utelee.

- Muija sano et sellanen kuuskymppinen keskikokoinen ja aivan tavallisissa vaatteissa. Mutta auto oli hieno. Musta farmari ja kai mersu."

- Joo, ne asuu pärnämäentiellä niissä rivitaloissa. Vaimolla on uusi Nissan katumaasturi ja miehellä mersu. Ne ainaki sopii kuvioihin. Jotain rikkaita ne on."

Arton tietotoimisto on ratkaissut kysymyksen kuka on ostaja.

Alkaa kova miettiminen mistä pariskunta on saanut niin paljon rahaa. Kaksi kallista autoa. Rivitalon pätkä ja nyt monta asuntoa uudesta kerrostalosta. Kalevi on istunut hiljaa mutta nyt hän osallistuu keskusteluun.

- Netissä puhuttiin että joku suomalainen on ostanut valtavan määrän öljyä sieltä Meksikonlahden öljyvuotopaikalta. Tai siis sitä öljyä mitä sieltä kerättiin. Se oli monta miljoonaa barrelia."

- Mitä sellasella öljyllä muka voi tehdä. Kaikkia roskia ja linnunraatoja täynnä.

- Ei siinä öljyssä mikä mereltä kerättiin voi muuta olla kun vettä. Sehän erottuu sillä että vesi painuu pohjaan ja öljy kerätään piinalta pois. Viimeisen vedet höyrystyy jalostamolla."

Arto on perillä asioista ja ymmärtää että rahat joilla nyt on ostettu monta kerrostalo osaketta on peräisin Meksikon lahden öljykatastrofista.

Koska ongelma on saanut ratkaisun Autogrillin parlamentissa, on syytä siirtyä muihin asioihin. Näitä totuuksia alkaa selviämään vähitellen. Monessa samankaltaisessa palaverissa niitä ratkotaan ja erilaisa totuuksia tulee esiin. Lean kanssa ollaan sovittu että se ainoa totuus pysyy salassa. Tosin pankissa on muutama jotka tietää sen ainoan totuuden, mutta heitä sitoo vaitiolovelvollisuus.

Asuntokaupoille Forssaan.

Forssa on mukavan näköinen pikkukaupunki. Viihtyisiä lähiöitä rivitaloineen ja siistejä kerrostaloja. Keskustan uusiutunut ilme kertoo sen että päätämme tutustua lähemmin asuntoantimiin. OP kiinteistövälityksen ovi päästää meidät sisälle. Katselemme ympärillemme kunnes naispuolinen naismyyjältä vaikuttava astuu meitä kohti.

- Hyvää päivää. Mitenkä voin auttaa? Olisiko asuntokauppa mielessä."

- Päivää. Olis kiinnostust muutamaan asuntoon." Vastaan.

- Jos menemme tuonne toimistoon. Katsotaan mitä on tarjolla."

Senme teteemme. Nainen kehoittaa meitä istumaan. Sen me myös teemme.

- Minkälaisesta asunnosta olisi kysymys?"

- Keskustan alueella olevasta rivitalosta jossa kolme huonetta. Samoin kerrostasta samankokoinen. Sitten isompi rivitalo joltain rauhallisemmalta paikalta. "

Ja löytyyhän niitä. Rautatienkadulla on kerrostalo. Samoin Hämeenkadulla. Kartanonkadulla on kaksi rivitaloa. Lähellä sairaalaa on viisihuoneinen rivitalo. Muitakin esitellään mutta ne merkitsen muistiin.

- Haluan näistä tehdä tarjoukset." Ojennan muistipaperini naiselle.

- Niin siis mikä näistä ?

- Kaikki viisi. Jos omistajat suostuu tarjoukseeni. Se prosentti on siinä lopussa. Voitte laskea lopullisen hinnan."

Niin memenee naisen jauhot sekaisin. Hän poistuu huoneesta ja hakee apuvoimia. Lihava mies lyllertää huoneeseen. Tervehtii